Poikani Raoulin isovanhemmat Orvo ja Aili Lehtonen saapuivat Andalusian Fuengirolaan junalla 1970-luvulla ja ihastuivat seutuun, jota turismi ei vielä silloin ollut muuttanut. Rikollisuutta ei ollut kuten Italiassa eikä matka Suomesta ollut niin pitkä, kuin olisi ollut Amerikan Floridaan. Myös ilmasto houkutteli viettämään talvia täällä, sillä aurinkorannikko on todellakin nimensä veroinen: aurinko paistaa pääosan vuodesta. Talvella kuitenkin voi sataa pitkiäkin aikoja yhtäjaksoisesti.
Siihen aikaan kaupunki loppui ennen Puebla Lucian aluetta, joka oli lähes autio. Oliivipuita ja sokeriruokoviljelmiä oli siellä täällä, katuja ei lainkaan. Orvo ja Aili löysivät eläkepäiviensä uuden kodin aivan juna-aseman takaa, silloin vielä rakentamattomalta maa-alueelta. Tänne oli hyvä asettua.
Fuengirolan alkuperäinen nimi oli Sohail. Arabit kutsuivat paikkaa nimellä Suel, Sohailin linnanpihalle paistavan tähden mukaan. Fuengirola ilmeistyi karttoihin 1400-luvulla, kukaan ei tiedä varmuudella miksi. Yleisimmät arvaukset ovat:
- Font Jirola - Sohailin linnan lähde
- Funeracio - Sohailin linnan hautuumaa
Puebla Lucian rakentaminen käynnistyi 1980-luvun alussa Pitarchín veljesten toimesta; isoveli omisti maapohjan, ja pikkuveli oli arkkitehti. Orvo kuuli Don Vicenten hankkeesta ja osti huoneiston pelkkien piirustusten perusteella. Kompassiin turvaten hän valitsi asunnon kaakkoon, mutta aurinko paistaa sisään vain talvisin, koska parvekkeen katto suojaa huoneistoa kesällä. Talvella on lämmintä ja kesällä viileää: käytäntö on osoittanut, että vaihteluväli on varjossa +3 - +54 ºC.
Kun rakennustyöt alkoivat lohkolla XIV, Don Vicente Pitarch sai kuulla jostakin, että Marja-Liisa Kirvesniemi oli kuuluisa nimi Suomen murtomaahiihdossa. Kuten kaikki hyvät liikemiehet, Don Vicente päätteli, että Kirvesniemen nimi saattaisi houkuttaa potentiaalisia suomalaisia asiakkaita; talo nimettiin Marja-Liisaksi, ja Kirvesniemi oli lupautunut kastetilaisuuteen. Suomen Hiihtoliitto suhtautui hankkeeseen nurjasti ja käsi pitkänä pyysi rahaa Pitarchilta Kirvesniemen nimen käytöstä. Pitarch suuttui, rahat jäivät saamatta, ja niinpä talokin on enää pelkkä Marja-Liisa kaikkien muiden maailman marjaliisojen joukossa. Huvittavaa asiassa kaiken muun lisäksi on se, että espanjalaiset eivät osaa sanaparia lausua, parhain lopputulos on Marha-Luiza tai jotakin sinnepäin. Seikan muistaminen on mitä tärkeintä, jos puhelimella tilaa taxin… ”Puebla Lucia, Edificio Marha-Luiza, por favor”, 35 Calle Maestra Angeles Aspiazu.
Fuengirola on ennen kaikkea espanjalaisten kaupunki, turistit ovat vain vähemmistönä; paikallisia asukkaita on noin 70 000, mutta kesäkuukausina asukasmäärä moninkertaistuu turistivirran vuoksi. Aikanaan puhuttiin kulttuurien sulatusuuneista. Kun seuraa andalusialaisten suhdetta ”muukalaisiin”, käsite saa aivan uuden katsantokulman.
Bosnian sodan aikana pakolaisia pyrki myös Fuengirolaan. Kaupungin kanta oli selkeä, elämiseen oli jäätävä 2 000 mk vuokran jälkeen. Jos ei ollut tuloja, sai palata junalla lähtöpisteeseen. Mijaksen juutalainen seurakunta takasi omansa, muut palautettiin. Tämä tapaus kuvaa täkäläistä asennetta; jos tulet toimeen omillasi, olet aina tervetullut, muuten et koskaan.
Niinpä Fuengirolan Ayuntamiento tarjoaa äänioikeutta paikallisvaaleissa myös ulkomaalaisille, joilla on sosiaaliturvatunnus (NIE) ja paikallinen osoite. Asialle löytyy luonnollinenkin selitys; Espanjassa EU-tuet jaetaan kunnallisvaalien äänioikeutettujen lukumäärän perusteella. Toisaalta Fuengirolan kaupunki pitää omistaan huolta tavalla, joka Suomessa on harvinaista. Ulkomaalaisille asukkaille on järjestetty vaikutuskanava kaupungin johtoon. KELA:sta saa Espanjassa kelpaavan eurooppalaisen sairausvakuutuskortin.
Lucia, joksi alue on nimetty, oli pyhimys, joka legendan mukaan kuoli marttyyrina Syrakusassa vuonna 304 Diocletianuksen vainossa. Monissa kuvissa Lucia kannattelee silmiään, sillä muistimme mukaan vainojen yhteydessä Lucia menetti näkönsä. Meidän Luciamme saa tuoreet leikkokukat vieläkin 1 700 vuoden jälkeen miltei päivittäin Paseo Jesus Santos Reinín portille.
 |
| Meidän Luciamme. |
 |
| Puebla Lucian alue alkaa heti kauppahallin takaa. Takana häämöttää Mijas-vuori. |
 |
| Yksi alueen kolmesta uima-altaasta. |
 |
| Yksi alueen suihkulähteistä. |
 |
| Talomme kadulta katsottuna. Naapurihuoneisto on myytävänä. |
 |
| Takkaa käytetään grillaukseen. :) |
 |
| Näkymä parvekkeelta. |
 |
| Ulko-ovi. |
 |
| Pihalta näkymä taloomme. |
 |
| Keittiön ikkunasta näkyy Mijas-vuori. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti