Äitienpäivän aattona

Äitienpäivässä on jotakin maagista. Yhtään en liioittele, kun sanon, että äidiksi tuleminen oli elämäni merkittävin asia. Toisille ikätovereilleni lapsien saaminen kävi helposti ja itsestään selvästi. Minun tarinani ei mennyt niin. Kun aikanaan olimme valmiit täydentämään perhettämme, ei se onnistunutkaan. Mutta kun vuosien jälkeen sain lopulta vihdoin kokea äitiyden, ei mikään muu enää tuntunut samalta, kuin ennen. 

Mikään tunne ei ole niin syvä, kuin rakkaus omaa lasta kohtaan.

On hienoa, että äitejä juhlitaan kerran vuodessa. Mutta sen sijaan, että on onnistunut kasvattamaan tusinan verran jälkeläisiä haluan erityisesti onnitella niitä äitejä, jotka ovat onnistuneet yhdistämään perheen, lasten kasvatuksen, opiskelun, harrastukset ja haasteellisen työelämän ja luomaan ammatillisen uran. Äitinä voi olla niin monella tavalla, ja äiti voi olla lapsilleen niin monenlaisena mallina.

Olen nyt mökillä viettämässä ihanan kesäistä viikonvaihdetta ja siivoilemassa kaappeja. Vanhat lastenlelut tuovat mieleeni Tove Janssonin Muumipappa ja meri -kirjan, joka auttaa päättämään tämän äitienpäiväjuttuni. Muumipappa: "Maailma on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan."

Aurinkoista Äitienpäivää kaikenlaisille äideille!

Ensimmäinen Äitienpäiväni mökillä. Raoul on 9 vrk vanha.