Fuengirolassa all by myself

Tämän bloggauksen olisi tietysti voinut kirjoittaa paikan päältäkin. Mutta liian kuumassa on vaikeaa ajatella mitään. Vaikka Suomessa on ollut kylmän alkukesän jälkeen helteistä ja sitä on saanut harjoitella, on Fuengirolassa auringonpaahde vieläkin intensiivisempi. Päivät vain soljuivat toinen toisensa perään ja aika sai kulua. Nyt istun lentokoneessa ja kiitos nykytekniikan, tämänkin ajan saan vietettyä kirjoittamisen parissa.

Raoulin isovanhempien 1980-luvulla hankkima huoneisto Fuengirolassa on aktiivisessa käytössä. On ollut ilo todeta, että monet tuttavat menevät sinne viettämään lomiaan aina uudestaan. Meidän kannalta on vain hyvä, ettei asunto ole kovin pitkiä aikoja tyhjillään. Mutta emme halua antaa sitä kokonaan vuokralle, sillä silloin emme itse koskaan pääsisi käymään pikkukodissamme. Toistaiseksi olemme sidotut työn ja lukion loma-aikoihin. Näin tänä vuonna, ensi vuodesta ei voi tietää. Vaikka mennyt viikko kuluikin lähinnä siivotessa ja paikkoja tsekatessa, oli hyvää aikaa myös rentoutumiseen ja hiekkarannalla kävelemiseen ja varpaiden huuhtelemiseen Välimeressä.

Huoneisto on vieläkin lähes alkuperäisessä asussaan, muutoksia ei ole tehty. Seinät ja katto maalautettiin muutamia vuosia sitten, myös huonekaluja, kodinkoneita ja tekstiilejä on uusittu tarpeen mukaan. Toivottavasti lähivuosina saadaan aikaiseksi toteuttaa pitkään suunnitteilla ollut keittiöremontti. Lattia kaipaisi uutta klinkkeriä ja seinät laattoja uusista kaapistoista nyt puhumattakaan.

Lensin tällä kertaa Norwegianilla. Matkajärjestelyt sujuivat hyvin, vaikkakin jouduttuani vaihtamaan alkuperäistä matkapäivääni, sain maksaa lähes kestämättömän lisäsumman uudesta lentolipusta. Alunperin olin varannut koiralle paikan lentokoneen ruumaan, mutta sitä en voinut enää peruuttaa, kun Nemo jäikin kotiin. Mahtoivatkohan myydä koirapaikan kahteen kertaan? 

Ja koirista tulikin mieleen, että ainakin kovin vaikeaksi ja melkein mahdottomaksi on lentoyhtiö tehnyt mahdollisuuden antaa palautetta. Nettisivuilta en löydä mitään kohtaan, jonne voisin kirjoittaa. Syy palautteeseen on se, että odottaessani Malagassa jonkun verran myöhässä ollutta konetta seurasin, kun lentokoneeseen mukaan tulevat koiraboksit seisoivat lentokentällä ainakin puolen tunnin ajan täydessä auringonpaisteessa. Uskoisin ilman lämpötilan yltäneen jonnekin 35 - 45 asteen väliin, joten koirien paistaminen auringossa oli mielestäni verrattavissa eläinsuojelurikokseen. Hyvä, ettei Nemo ollut mukanani, sillä olisin koko lennon ajan huolesta sekaisin. 

Kynttilät Heikille, Mummolle ja Taatalle

Jalkaterapiaa 1

Jalkaterapiaa 2

Jalkaterapiaa 3

Näkymä parvekkeelta

Horisontti on kadonnut

Vanha asemarakennus toimii Turisti-infona

Miehet pelaavat

Superkuu

Haukkubloggauksia

http://kirsutkohtituulta.wordpress.com/2014/07/08/pelastuskoitatreenit-ovat-taas-jatkuneet/

http://kirsutkohtituulta.wordpress.com/2014/07/08/lisaa-kesakuvia-pohjanrannasta-naantalin-rymattylasta/

http://kirsutkohtituulta.wordpress.com/2014/07/08/hellepaivan-viimeiset-kuvat-ilta-auringossa/

Hyvää Juhannusta 2014!

Uusi vaihe perheen elämässä alkoi

Raoul täytti toukokuun alussa 18 vuotta. Fiilis on, kuin olisimme saaneet vapautemme takaisin. Enää meidän ei tarvitse "seurustella" maistraatin kanssa ja saamme tehdä itse perhettämme koskevat päätökset. Tunnen valtavaa myötätuntoa niitä nuoria leskiä kohtaan, jotka joutuvat monien vuosien ajan raportoimaan viranonmaisille pienimmätkin rahan käyttöä koskevat päätökset. Meillä tämä ajanjakso jäi onneksi vain vajaan kahden vuoden pituiseksi.

Ja heti ensimmäiseksi Raoul sai yksin lähteä Fuengirolaan hoitamaan perheen juridisia asioita. Mukaan lähti Karoliina, joka myös hiljan tuli täysi-ikäiseksi. Parempi näin. Nuoret saavat keskenään nauttia kesälomastaan takuuvarmassa auringossa ja lämmössä. Siellä he voivat ladata akkujaan tulossa oleviin lukion viimeiseen vuoteen ja syksyllä jatkuviin yo-kirjoituksiin.

Minunkin piti mennä matkalle mukaan, mutta toukokuun lopulla meille muuttanut koiranpentu sekoitti aikataulut. En mitenkään voinut ottaa sitä riskiä, että kaikki ei olisikaan mennyt lentokoneessa hyvin. Ruumaan en olisi voinut pentua laittaa siellä olevien äänien takia. Matkustamoon ei Norwegianilla saa koiria ottaa. Finnairilla olisi saanut, mutta en ollut varma siitä, mahtuisiko pentu asetettuihin painorajoihin. Nyt tiedän, että olisi helposti mahtunut. Toisaalta, kolmisin koirien kanssa on ihan mukavaakin, eipä tarvitse tehdä muille ruokaa eikä siivota jälkiä...

Casse-Noisettes Kola, tuttavallisemmin "Tossu"

http://kirsutkohtituulta.wordpress.com/2014/05/26/casse-noisettes-kola-tossu/

Hyvää Syntymäpäivää!

´Ihanat vaaleat pilvet

liukuvat taivaalla.

Hiljaa ja lumoavasti

laulaa ulappa.

Aaltojen hyväilyistä

hiekka on väsynyt.

Tulisit aivan hiljaa,

tulisit juuri nyt.´

(Saima Harmaja)

Vanhojen kuvien pauloissa

Ihan toisen valokuvaprojektin ohessa löysin tämän kuvan, joka jälleen kerran toi mieleeni valtavasti haikeita muistoja. Ikävä on edelleen niin suuri, etten osaa sitä edes kuvailla. Kuvan olen ottanut itse, ollaan purjehtimassa jossakin päin Itämerta 1980-luvulla. Heikki on omassa elementissään, ja päällään hänellä on Ranskasta ostettu tummansininen villapusero. Saisinpa nuo vuodet takaisin.