http://kirsutkohtituulta.wordpress.com/2014/07/08/pelastuskoitatreenit-ovat-taas-jatkuneet/
http://kirsutkohtituulta.wordpress.com/2014/07/08/lisaa-kesakuvia-pohjanrannasta-naantalin-rymattylasta/
http://kirsutkohtituulta.wordpress.com/2014/07/08/hellepaivan-viimeiset-kuvat-ilta-auringossa/
9.7.2014
21.6.2014
13.6.2014
Uusi vaihe perheen elämässä alkoi
Raoul täytti toukokuun alussa 18 vuotta. Fiilis on, kuin olisimme saaneet vapautemme takaisin. Enää meidän ei tarvitse "seurustella" maistraatin kanssa ja saamme tehdä itse perhettämme koskevat päätökset. Tunnen valtavaa myötätuntoa niitä nuoria leskiä kohtaan, jotka joutuvat monien vuosien ajan raportoimaan viranonmaisille pienimmätkin rahan käyttöä koskevat päätökset. Meillä tämä ajanjakso jäi onneksi vain vajaan kahden vuoden pituiseksi.
Ja heti ensimmäiseksi Raoul sai yksin lähteä Fuengirolaan hoitamaan perheen juridisia asioita. Mukaan lähti Karoliina, joka myös hiljan tuli täysi-ikäiseksi. Parempi näin. Nuoret saavat keskenään nauttia kesälomastaan takuuvarmassa auringossa ja lämmössä. Siellä he voivat ladata akkujaan tulossa oleviin lukion viimeiseen vuoteen ja syksyllä jatkuviin yo-kirjoituksiin.
Minunkin piti mennä matkalle mukaan, mutta toukokuun lopulla meille muuttanut koiranpentu sekoitti aikataulut. En mitenkään voinut ottaa sitä riskiä, että kaikki ei olisikaan mennyt lentokoneessa hyvin. Ruumaan en olisi voinut pentua laittaa siellä olevien äänien takia. Matkustamoon ei Norwegianilla saa koiria ottaa. Finnairilla olisi saanut, mutta en ollut varma siitä, mahtuisiko pentu asetettuihin painorajoihin. Nyt tiedän, että olisi helposti mahtunut. Toisaalta, kolmisin koirien kanssa on ihan mukavaakin, eipä tarvitse tehdä muille ruokaa eikä siivota jälkiä...
.jpg)
.jpg)
.jpg)
Ja heti ensimmäiseksi Raoul sai yksin lähteä Fuengirolaan hoitamaan perheen juridisia asioita. Mukaan lähti Karoliina, joka myös hiljan tuli täysi-ikäiseksi. Parempi näin. Nuoret saavat keskenään nauttia kesälomastaan takuuvarmassa auringossa ja lämmössä. Siellä he voivat ladata akkujaan tulossa oleviin lukion viimeiseen vuoteen ja syksyllä jatkuviin yo-kirjoituksiin.
Minunkin piti mennä matkalle mukaan, mutta toukokuun lopulla meille muuttanut koiranpentu sekoitti aikataulut. En mitenkään voinut ottaa sitä riskiä, että kaikki ei olisikaan mennyt lentokoneessa hyvin. Ruumaan en olisi voinut pentua laittaa siellä olevien äänien takia. Matkustamoon ei Norwegianilla saa koiria ottaa. Finnairilla olisi saanut, mutta en ollut varma siitä, mahtuisiko pentu asetettuihin painorajoihin. Nyt tiedän, että olisi helposti mahtunut. Toisaalta, kolmisin koirien kanssa on ihan mukavaakin, eipä tarvitse tehdä muille ruokaa eikä siivota jälkiä...
26.5.2014
12.5.2014
Hyvää Syntymäpäivää!
´Ihanat vaaleat pilvet
liukuvat taivaalla.
Hiljaa ja lumoavasti
laulaa ulappa.
Aaltojen hyväilyistä
hiekka on väsynyt.
Tulisit aivan hiljaa,
tulisit juuri nyt.´
(Saima Harmaja)
25.4.2014
Vanhojen kuvien pauloissa
Ihan toisen valokuvaprojektin ohessa löysin tämän kuvan, joka jälleen kerran toi mieleeni valtavasti haikeita muistoja. Ikävä on edelleen niin suuri, etten osaa sitä edes kuvailla. Kuvan olen ottanut itse, ollaan purjehtimassa jossakin päin Itämerta 1980-luvulla. Heikki on omassa elementissään, ja päällään hänellä on Ranskasta ostettu tummansininen villapusero. Saisinpa nuo vuodet takaisin.
25.3.2014
Turun keskustan tyhjeneminen jatkuu
Kävin pitkästä aikaa koiran kanssa päivälenkillä Turun keskustassa. Jotenkin on murheellista katsella, kun joka puolella on tyhjiä liiketiloja, vuokrattavina tai myytävinä.
Kauan aikaa sitten edesmenneiden appivanhempieni aikaisesta yritystoiminnasta ei ole kohta havaittavissa enää jälkeäkään. Siihen aikaan tärkeintä oli hankkia liikehuoneisto mahdollisimman keskeiseltä paikalta keskustasta. Sitten piti olla toimistohuone ja lankapuhelin. Toimistossa päivystettiin työpäivän ajan, sillä puhelimitse piti aina olla tavoitettavissa. Liikehuoneiston yhteyteen tarvittiin varastotilaa myytävien tavaroiden säilytykseen.
Sitten tulivat matkapuhelimet ja internet sillä seurauksella, että nykyään yritys voi toimia kokonaankin virtuaalisesti. Ja verkkokauppa kukoistaa. Nyt kysytään toimivia logistiikka- ja kuljetusratkaisuja; perinteisen kirje- ja pakettipostin rinnalle ovat tulleet pakettiautomaatit, MyPack, UPS, Matkahuolto jne.
Pitkään aikaan en ole seurannut, minkälaisia yrityksiä Turun ydinkeskustassa toimii. Kapakoita, pubeja, kebaberioita, pizzerioita, kahviloita. Kampaamoja, kynsistudioita ja erikoisia hyvinvontipalveluja tarjoavia liikkeitä. Kaikenmaailman vaatekauppoja. Leluliikkeitä ja kädentuotteita myyviä pikkukauppoja. Divareita. Yhteistä kaikille oli se, ettei päiväsaikaan kampaamoja lukuunottamatta asiakkaita näkynyt juuri missään.
Sitten edellisen päivälenkkini kaikonneet olivat ainakin puhelinoperaattorit ja kännykaupat. Pienet ruokakaupat hävisivät keskustasta jo vuosia sitten. Kalastustarvikkeita ei Turussa myy nykyään kait enää kukaan. Kauppakeskusten lisäksi vain kauppatori ja kauppahalli näyttävät vetävän ihmisiä. Joten sinne suuntasimme mekin.
Kauan aikaa sitten edesmenneiden appivanhempieni aikaisesta yritystoiminnasta ei ole kohta havaittavissa enää jälkeäkään. Siihen aikaan tärkeintä oli hankkia liikehuoneisto mahdollisimman keskeiseltä paikalta keskustasta. Sitten piti olla toimistohuone ja lankapuhelin. Toimistossa päivystettiin työpäivän ajan, sillä puhelimitse piti aina olla tavoitettavissa. Liikehuoneiston yhteyteen tarvittiin varastotilaa myytävien tavaroiden säilytykseen.
Sitten tulivat matkapuhelimet ja internet sillä seurauksella, että nykyään yritys voi toimia kokonaankin virtuaalisesti. Ja verkkokauppa kukoistaa. Nyt kysytään toimivia logistiikka- ja kuljetusratkaisuja; perinteisen kirje- ja pakettipostin rinnalle ovat tulleet pakettiautomaatit, MyPack, UPS, Matkahuolto jne.
Pitkään aikaan en ole seurannut, minkälaisia yrityksiä Turun ydinkeskustassa toimii. Kapakoita, pubeja, kebaberioita, pizzerioita, kahviloita. Kampaamoja, kynsistudioita ja erikoisia hyvinvontipalveluja tarjoavia liikkeitä. Kaikenmaailman vaatekauppoja. Leluliikkeitä ja kädentuotteita myyviä pikkukauppoja. Divareita. Yhteistä kaikille oli se, ettei päiväsaikaan kampaamoja lukuunottamatta asiakkaita näkynyt juuri missään.
Sitten edellisen päivälenkkini kaikonneet olivat ainakin puhelinoperaattorit ja kännykaupat. Pienet ruokakaupat hävisivät keskustasta jo vuosia sitten. Kalastustarvikkeita ei Turussa myy nykyään kait enää kukaan. Kauppakeskusten lisäksi vain kauppatori ja kauppahalli näyttävät vetävän ihmisiä. Joten sinne suuntasimme mekin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)