Ravitsemukseen liittyvät asiat ovat kiinnostaneet aina, mutta viime vuosina aina vaan enemmän. Oma suhteeni ruokaan on muuttunut siten, että passiivisesta vastaanottajasta on hiljalleen kehittymässä aktiivinen toimija. Ruoasta ja sen valmistamisesta on tullut rakas harrastus. Oikeastaan voisin jopa harkita liittymistä Slow Food -liikkeeseen, siksi paljon aikaa kuluu keittiössä päivittäin. Nopeasti valmistuviin, lisäaineita ja keinotekoisia aromien vahvistajia sisältäviin resepteihin en ole enää aikoihin sortunut. Paitsi totuuden nimessä ehkä jonkun etnisen kokeilun yhteydessä... eikä pitkän kaavan mukaan aina voi päivän perheateriaa lähestyä.:)
Ruoan valmistus ei ole välttämätön jokapäiväinen rutiini vaan tie parempaan terveyteen - mielen ja ruumiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti